Antosyaaniväritys Perunan lehdissä tavataan satunnaisesti punertavan violettia väritystä. Se johtuu perunan luontaisesta antosyaaniväristä, jonka runsaus vaihtelee lajikkeittain. Tietyillä lajikkeilla punertumistaipumusta voi esiintyä myös mukulankuoressa tai mallossa. Punertuminen liittyy ulkoisten olosuhteiden aiheuttamaan stressireaktioon. Teksti Anne Rahkonen […]
Peruna-alan yhteistyöryhmä ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 31.1.2018 klo 13 Seinäjoella, paikkana hotelli Cumulus City Seinäjoki, Kauppakatu 10. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Kokouksessa äänivaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenmaksun maksaneet jäsenet. Kokouksen asialista julkaistaan lähempänä kokouspäivää. Kokoukseen ilmoittautuminen Kokoukseen osallistujia pyydetään ilmoittautumaan oheisesta linkistä 15.1. mennessä. Samalla voi ilmoittautua myös Perunatutkimuksen talvipäiville, jotka pidetään samassa paikassa 30.-31.1.2018. […]
Lue lisää… from Vuosikokous, Peruna-alan yhteistyöryhmä ry 31.1.2018
Villisika Villisikojen aiheuttamat tuhot perunamaille ovat Suomessa vielä verrattain harvinaisia, mutta niiden odotetaan yleistyvän varsinkin Kaakkois-Suomessa villisikakannan vahvistuessa. Muualla Euroopassa villisikalaumat ovat aiheuttaneet merkittäviäkin paikallisia tuhoja. Villisikoja saa metsästää ympäri vuoden, vain emakko jota porsaat seuraavat on rauhoitettu. Laumat vierailevat pellolla pääasiassa yöllä, ja kaivavat perunaa ylös, joista syövät vain osan. Tunnistus on ilman eläimen […]
Varsiyökkonen (Hydraecia micacea) Yöperhosiin kuuluvalla varsiyökkösellä on useita isäntäkasveja perunan lisäksi. Varsiyökkönen talvehtii munana piennarheinikoissa, ja siksi toukan vioituksia tavataan yleensä vain pellon reunamilla. Nimensä mukaisesti toukka elää perunan varressa, jota se syö sisältäpäin. Toukkavaihe ajoittuu kesä –heinäkuulle. Suomessa on myös kolme muuta yökköslajia, joiden aikuinen perhonen on melko samannäköinen. Kemiallinen torjunta ei ole […]
Seppäkuoriainen (Agriotes sp.) Peltomaissa yleisiä seppäkuoriaisia ovat tummaviljaseppä Agriotes obsculus ja juovaviljaseppä Agriotes lineatus. Seppäkuoriaiset ja niiden toukat, juurimadot, viihtyvät heinikossa, ja niitä on erityisen paljon vanhassa nurmessa. Minimimuokatut juolavehnäiset viljapellot ovat myös suotuisia paikkoja. Toukat käyttävät ravintonaan kasvien maanalaisia osia. Perunan mukuloihin ne kaivavat syviäkin reikiä pilaten ruokaperunan laadun. Toukkavaihe kestää noin neljä vuotta. […]
Ruskohaiskiainen (Aclypea opaca) Ruskohaiskiainen on noin yhden senttimetrin pituinen tasaisen tummanruskea kovakuoriainen. Sen toukka on siiramainen ja kiiltävänmusta. Sekä aikuinen että toukat syövät toisinaan perunan lehdistöä tehden pitsimäistä tai repaleista vioitusta, mutta eivät syö lehteä kokonaan. Ne eivät jätä paljonkaan ulosteita syöntipaikoilleen. Perunakasvustossa vioitus on yleensä harmitonta, eikä torjunta ole tarpeen. Ruskohaiskiainen voi vioittaa muitakin […]
Perunasyöpä (Synchytrium endobioticum) Perunasyöpä on nykyisin Suomessa äärimmäisen harvinainen tauti, joka ilmenee äkämäkasvaimina perunan mukuloissa ja varsien tyvillä. Se kuuluu kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittamiin vaarallisiin kasvintuhoojiin. Perunasyöpä on ollut Suomessa 1970-luvulle asti verraten yleinen pienillä perunapastoilla, mutta se ei ole koskaan aiheuttanut merkittäviä tuhoja ammattimaisille perunaviljelyksille. Suomessa perunasyöpää ei enää käytännössä esiinny […]
Kumimätä (Dipodascus geotrichum) Kumimätä on perunan mukuloissa märissä ja lämpimissä oloissa sadonkorjuun jälkeen esiintyvä tauti. Kumimätä iskeytyy lähinnä mukuloihin, joissa jo ennestään on pahoja vioituksia ja tuhoaa ne lopullisesti. 2000-luvulla kumimätä on lämpiminä syksyinä pilannut pahasti ainakin yksittäisiä perunaeriä. Sieni vioittaa joskus myös porkkanaa ja muita varastovihanneksia. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Kumimädän aiheuttaa Dipodascus geotrichum (E.E. […]
Perunan virus A, M, S, X ja Y sekä kierrelehtisyysvirus PLRV Perunakasvustoissa oireita aiheuttavat virukset A, M, PLRV, S, X ja Y ovat ennen olleet merkittäviä satotappioiden aiheuttaja Suomessa ruoka- ja tärkkelysperunalla. Nykyisin virukset haittaavat eniten siemenperunatuotannossa, ja siinäkin virusten määrä on saatu alhaiseksi vastatoimenpiteillä. Virustaudit leviävät oireettomina (joskus myös oireilevina) siemenperunoissa, ja perunapellossa […]
Vaalearengasmätä (Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus) Vaalearengasmätä (Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus) on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja. Se on bakteeritauti, joka pilaa perunan mukuloita. Todetuille esiintymille annetaan torjuntapäätös, jossa määrätään toimenpiteet taudin torjumiseksi. Kaikki Suomessa tuotettavat virallisesti tarkastetut siemenperunaerät testataan rengasmädän varalta. Lisäksi kartoituksia tehdään vuosittain noin 100 ruokaperunatilalle. Siemenperunalla rengasmätää ei Suomessa ole todettu 2000 -luvulla. […]