Naakka […]
Linnut
Kategoria: Tuholaiset
Vihannesyökkkönen
Vihannesyökkönen (Laconobia oleracea) […]
Talvisääsket
Talvisääsket (Trichoceridae-heimo) Talvisääsket ovat muuten perunalle harmittomia hyönteisiä, mutta ne voivat osaltaan levittää varastototauteja mukuloista toiseen. Ne ovat kylmää sietäviä hyönteisiä jotka ovat luonnossa aktiivisia keväällä ja syksyllä. Aikaisin keväällä voi nähdä talvisääskiä lentävän ja lepäävän lumen päällä. Tuntomerkkinä ovat läpikuultavat tai rusehtavat siivet, joissa on näkyvissä siipisuonia. Levossa siivet ovat kiinni takaruumiissa. Talvisääskiä […]
Luteet
Luteet (Miridae-heimo) Kasveja imeviä luteita on lukuisia lajeja. Peltolude (Lygus rugulipennis) on nimensä mukaisesti niistä yleisin peltokasveilla. Perunalla luteet aiheuttavat harvoin mainittavia tuhoja. Torjunta on tarpeen, jos luteita esiintyy runsaasti perunan taimivaiheessa. Varhainen vioitus johtaa usein kasvupisteen tuhoutumiseen, kasvin pensastumiseen ja heikompaan satoon. Täysikokoisessa perunakasvustossa imentävioituksen vaikutus on vähäinen. […]
Kempit
Kempit Kemppien suurin merkitys perunalla on mahdollisina liberibakteerin levittäjänä. Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyyppi C -positiiviset muutamat jääntiperunalöydökset, joita on tehty Suomesta, ovat olleet toistaiseksi oireettomia. Zebra chip-taudin aiheuttavat Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyypit A ja B, joita ei esiinny Euroopassa. Peruna-tomaattikemppi (Bactericera cockerelli) Tuntomerkit ja vioitus Aikuinen peruna-tomaattikemppi on 2,5-2,75 mm pitkä väriltään aluksi […]
Kaskaat
Kaskaat (Cicadellidae-heimo) Perunalla viihtyvistä kaskaista yleisin lienee kauttaaltaan vihreä Empoasca vitis, myös harmaa–kellertävä-laikkuista Eupteryx atropunctata -lajia voi esiintyä. Nämä kaskaat ovat 3–4 mm mittaisia ja lymyävät yleensä lehtien alapinnoilla. Jos kasviin tartuttaessa ilmaan ponnahtaa pieniä hyönteisiä, ne ovat todennäköisesti kaskaita. Imennästä lehtiin jää vaaleita pistemäisiä jälkiä. Kaskaat saattavat lämpiminä kesinä aiheuttaa huomattavia imentävioituksia. Ruotsissa […]
Kystattomat ankeroiset
Kystattomat ankeroiset (Useita lajeja) Ankeroiset ovat sukkulamatoihin kuuluvia selkärangattomia eläimiä, joita ei voi nähdä paljain silmin. Suomessa esiintyvät kysta-ankeroiset (valko- ja keltaperuna-ankeroinen) säilyvät kystina isäntäkasvittoman kauden yli. Lisäksi maailmassa on paljon perunaa vioittavia ankeroislajeja, jotka eivät muodosta kystia perunan juuristoon, vaan elävät vapaana maassa. Näitä ovat mm. lahoankeroinen, sekä laikku, juuriäkämä- ja paksujuuriankeroiset. Ne […]
Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen
Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset ovat paljaalla silmällä näkymättömiä, noin 0,5mm pitkiä sukkulamatoja. Ne ovat kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tarkoittamia vaarallisia kasvintuhoojia, joita epäiltäessä on otettava yhteyttä kasvinterveysviranomaisiin. Alkukesällä ankeroiset tulevat ulos maassa olevista kystoista ja tunkeutuvat perunan juuriin, jossa ne haittaavat ravinteiden ja veden kulkua. Juuret haaroittuvat ja […]
Villisika
Villisika Villisikojen aiheuttamat tuhot perunamaille ovat Suomessa vielä verrattain harvinaisia, mutta niiden odotetaan yleistyvän varsinkin Kaakkois-Suomessa villisikakannan vahvistuessa. Muualla Euroopassa villisikalaumat ovat aiheuttaneet merkittäviäkin paikallisia tuhoja. Villisikoja saa metsästää ympäri vuoden, vain emakko jota porsaat seuraavat on rauhoitettu. Laumat vierailevat pellolla pääasiassa yöllä, ja kaivavat perunaa ylös, joista syövät vain osan. Tunnistus on ilman eläimen […]
Varsiyökkonen
Varsiyökkonen (Hydraecia micacea) Yöperhosiin kuuluvalla varsiyökkösellä on useita isäntäkasveja perunan lisäksi. Varsiyökkönen talvehtii munana piennarheinikoissa, ja siksi toukan vioituksia tavataan yleensä vain pellon reunamilla. Nimensä mukaisesti toukka elää perunan varressa, jota se syö sisältäpäin. Toukkavaihe ajoittuu kesä –heinäkuulle. Suomessa on myös kolme muuta yökköslajia, joiden aikuinen perhonen on melko samannäköinen. Kemiallinen torjunta ei ole […]
