Linnut
Naakka […]
Tekijä: pertti
- Kotisivu
- http://www.forestum.fi
- Tietoja pertti
- pienyrittäjä 22 vuoden ajalta
Kirjoittanut: pertti
Vihannesyökkkönen
Vihannesyökkönen (Laconobia oleracea) […]
Talvisääsket
Talvisääsket (Trichoceridae-heimo) Talvisääsket ovat muuten perunalle harmittomia hyönteisiä, mutta ne voivat osaltaan levittää varastototauteja mukuloista toiseen. Ne ovat kylmää sietäviä hyönteisiä jotka ovat luonnossa aktiivisia keväällä ja syksyllä. Aikaisin keväällä voi nähdä talvisääskiä lentävän ja lepäävän lumen päällä. Tuntomerkkinä ovat läpikuultavat tai rusehtavat siivet, joissa on näkyvissä siipisuonia. Levossa siivet ovat kiinni takaruumiissa. Talvisääskiä […]
Luteet
Luteet (Miridae-heimo) Kasveja imeviä luteita on lukuisia lajeja. Peltolude (Lygus rugulipennis) on nimensä mukaisesti niistä yleisin peltokasveilla. Perunalla luteet aiheuttavat harvoin mainittavia tuhoja. Torjunta on tarpeen, jos luteita esiintyy runsaasti perunan taimivaiheessa. Varhainen vioitus johtaa usein kasvupisteen tuhoutumiseen, kasvin pensastumiseen ja heikompaan satoon. Täysikokoisessa perunakasvustossa imentävioituksen vaikutus on vähäinen. […]
Kempit
Kempit Kemppien suurin merkitys perunalla on mahdollisina liberibakteerin levittäjänä. Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyyppi C -positiiviset muutamat jääntiperunalöydökset, joita on tehty Suomesta, ovat olleet toistaiseksi oireettomia. Zebra chip-taudin aiheuttavat Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyypit A ja B, joita ei esiinny Euroopassa. Peruna-tomaattikemppi (Bactericera cockerelli) Tuntomerkit ja vioitus Aikuinen peruna-tomaattikemppi on 2,5-2,75 mm pitkä väriltään aluksi […]
Kaskaat
Kaskaat (Cicadellidae-heimo) Perunalla viihtyvistä kaskaista yleisin lienee kauttaaltaan vihreä Empoasca vitis, myös harmaa–kellertävä-laikkuista Eupteryx atropunctata -lajia voi esiintyä. Nämä kaskaat ovat 3–4 mm mittaisia ja lymyävät yleensä lehtien alapinnoilla. Jos kasviin tartuttaessa ilmaan ponnahtaa pieniä hyönteisiä, ne ovat todennäköisesti kaskaita. Imennästä lehtiin jää vaaleita pistemäisiä jälkiä. Kaskaat saattavat lämpiminä kesinä aiheuttaa huomattavia imentävioituksia. Ruotsissa […]
Kystattomat ankeroiset
Kystattomat ankeroiset (Useita lajeja) Ankeroiset ovat sukkulamatoihin kuuluvia selkärangattomia eläimiä, joita ei voi nähdä paljain silmin. Suomessa esiintyvät kysta-ankeroiset (valko- ja keltaperuna-ankeroinen) säilyvät kystina isäntäkasvittoman kauden yli. Lisäksi maailmassa on paljon perunaa vioittavia ankeroislajeja, jotka eivät muodosta kystia perunan juuristoon, vaan elävät vapaana maassa. Näitä ovat mm. lahoankeroinen, sekä laikku, juuriäkämä- ja paksujuuriankeroiset. Ne […]
Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen
Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset ovat paljaalla silmällä näkymättömiä, noin 0,5mm pitkiä sukkulamatoja. Ne ovat kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tarkoittamia vaarallisia kasvintuhoojia, joita epäiltäessä on otettava yhteyttä kasvinterveysviranomaisiin. Alkukesällä ankeroiset tulevat ulos maassa olevista kystoista ja tunkeutuvat perunan juuriin, jossa ne haittaavat ravinteiden ja veden kulkua. Juuret haaroittuvat ja […]
Muiden viljelykasvien rikkakasvitorjunta
Aminopyralidi ja klopyralidi (useita valmisteita) Aminopyralidi ja klopyralidi ovat lähisukuisia aineita ja aiheuttavat samanlaista vioitusta perunassa. Jos niitä on käytetty perunaa edeltävänä vuonna, peruna saattaa ammentaa maasta jäämiä itseensä, ja mahdolliset oireet kehittyvät ylimpiin lehtiin. Lehdistä jäämiä saattaa kulkeutua uusiin satomukuloihin. Siemenmukuloihin päätyneet jäämät aiheuttavat oireita taimivaiheessa. Glyfosaatti (lukuisia valmisteita) Perunakasvusto voi saada […]
Leveälehtisten rikkakasvien torjunta
Aklonifeeni (Fenix, Maatilan Aklonifeeni) Aklonifeeni on maa- ja lehtivaikutteinen valikoimaton rikkakasvien torjunta-aine. Ruiskutusvaiheessa taimelle ehtineiden perunoiden lehtiin Fenix aiheuttaa polttovioitusta ja lehdenreunojen käpristymistä. Vioituksia voi tulla tavallista herkemmin, jos ruiskutushetkellä on kuivaa, ja sen jälkeen tulee maan kasteleva sade. Dikvatti (Reglone) Dikvatti on valikoimaton lehtivaikutteinen aine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan sekä varsistonhävitykseen. Dikvatti […]