Fysiologiset vioitukset

Johdanto Tähän oppaaseen on kerätty muutamia kasvustossa havaittavia oireita ja niiden aiheuttamia vioituksia, jotka eivät ole tauteja, eivätkä kemikaalien tai tuholaisten aiheuttamia. Kaikkia – varsinkaan mukuloissa esiintyviä – fysiologisia oireita ei ole mainittu. Monesti fysiologiset oireet syntyvät stressaavista kasvuoloista tai sääilmiöistä. Märkyyden ja kylmyyden aiheuttamia vioituksia lukuun ottamatta fysiologisilla vioituksilla on harvoin suurta merkitystä satoon […]

Lue lisää… from Fysiologiset vioitukset

Juolavehnän ja hukkakauran torjunta

Kvitsalofoppi-P-etyyli   (Pilot Ultra, Repex 5 l, Targa Super 5 C)   Valikoivien juolavehnähävitteiden vioitusherkkyyteen vaikuttavat sääolot ja lajike. Leveälehtiset lajikkeet reagoivat yleensä pienilehdykkäisiä herkemmin. Vioitusriski on suurin, kun ruiskutetaan kosteana aamuna, ja sen jälkeen päivä lämpenee auringonpaahteiseksi.  Kvitsalofoppi-P-etyyli voi aiheuttaa keltakirjavuutta perunanlehdyköihin. Vaikka kvitsalofoppi-P-etyyli vioittaa perunanlehtiä herkemmin kuin propakvitsafoppi, on vioitus yleensä harmitonta. Propakvitsafoppi (Agil 100 […]

Lue lisää… from Juolavehnän ja hukkakauran torjunta

Tulppaviroosi

Tulppaviroosi (Tobacco rattle virus, TRV) Tulppaviroosi on maltokaariviroosin ohella maailmanlaajuisesti tärkeä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, jota maassa elävät sukkulamadot (ankeroiset) levittävät. Suomessa tuotetusta perunasta tulppaviroosia ei ole varmuudella löytynyt, mutta Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa ”maltokaarioireista” löytyy suunnilleen yhtä yleisesti molempia viruksia. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Tulppaviroosin aiheuttaa Tupakan rattle virus (Tobacco rattle virus,TRV). Taudinaiheuttaja on […]

Lue lisää… from Tulppaviroosi

Kirvat

Kirvat   Kirvojen suurin merkitys perunalla on perunan Y-viruksen (PVY) levittäjinä. Papu- eli juurikaskirva on Y-viruksen päävektori Suomessa. Juuri taimettumisvaiheessa tapahtuvan papukirvojen vierailun on todettu aiheuttavan Y-viruksen leviämisen perunapelloilla. Myös koisokirva voi olla merkityksellinen laji viruksen levittäjänä. Yleensä kirvojen vioitus perunalla näkyy pieninä keltaisina imentävioituspisteinä sekä lehtien käpristymisenä. Kun kirvoja on kasvustossa suurempia määriä, ravinnonotto […]

Lue lisää… from Kirvat

Epitrix-kirppa

Epitrix-perunakirpat  (Epitrix cucumeris, Epitrix papa, Epitrix subcrinita ja Epitrix tuberis)   Epitrix-perunakirppa on Euroopan komission hätätoimenpidepäätöksen (2012/270/EU, muutos 2018/5/EU) mukainen karanteenituhooja, jonka esiintymisen epäilystä tulee aina ilmoittaa kasvinterveysviranomaiselle. Esiintymän varmistuttua viranomainen määrää toimenpiteet tuhoojan leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi. Tuntomerkit ja vioitus Aikuiset Epitrix –kirpat ovat 1,5-2,2 mm mittaisia, tummia kovakuoriaisia. Aikuiset kirpat syövät perunan lehtiin […]

Lue lisää… from Epitrix-kirppa

Etanat

Etanat, Limacidae   Perunaa vioittavia etanoita on useita eri lajeja. Ero kotiloihin on se, että etanoilla ei ole kovaa suojakuorta. Etanat syövät reikiä mukuloihin, joiden kautta myös taudit pääsevät helpommin maltoon. Etanat eivät aiheuta suuria ongelmia ammattiviljelmillä, mutta voivat olla harmillisia versojen ja mukuloiden tuhoojia puutarhapalstoilla varsinkin kosteina kesinä. […]

Lue lisää… from Etanat

Maltokaarivirus

Maltokaariviroosi (PMTV) Maltokaariviroosi on maassa pitkään säilyvä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, joka leviää uusille kasvupaikoille tartunnan saaneen siemenperunan ja maa-aineksen mukana. Tautia esiintyy erityisesti tärkkelysperunan tuotantoalueilla ja verraten yleisesti myös ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotannossa. Siemenperunassa näkyviä tautioireita ei saa esiintyä. Tauti leviää kuorirokkosienen välityksellä kasvista toiseen. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Maltokaariviroosin aiheuttaja, maltokaarivirus (Potato […]

Lue lisää… from Maltokaarivirus

Ravinnepuutokset

Ravinnepuutokset   Johdanto Ravinnepuutokset ovat usein helppo sekoittaa keskenään, sekä tiettyjen kasvitautien kanssa. Mistään ravinnepuutoksesta ei kuitenkaan aiheudu sienirihmastoa tai mätänemistä kuten taudeista. Monien ravinnepuutosten yleisin oire on lehdyköiden kuppiintuminen, eli reunojen nouseminen ylöspäin. Usein peruna kärsii samanaikaisesti monen eri ravinteen puutoksesta. Seuraavassa on keskitytty kasvustossa havaittaviin ravinnepuutoksiin, ja jätetty mukulaoireet vähemmälle huomiolle. Typpi, N […]

Lue lisää… from Ravinnepuutokset

Perunatutkimuksen talvipäivät 2018

Perunatutkimuksen talvipäivät järjestettiin 30.-31.1.2018 Seinäjoella. Tilaisuuden järjesti Peruna-alan yhteistyöryhmä ry, ja toteutuksesta vastasi Petla.   Talvipäivien esityksiä ei tänä vuonna videoitu, mutta esitysten tiivistelmät on luettavissa seminaarimonisteesta:   Talvipäivät 2018 esitelmämoniste (pdf)   Talvipäivien ohjelma   1. Seminaaripäivä Tuoreinta tutkimustietoa perunasta Perunan märkämätä ja sen biologinen torjunta. Minna Pirhonen, HY Varasto-olosuhteiden vaikutus perunan tauteihin. J.-P. […]

Lue lisää… from Perunatutkimuksen talvipäivät 2018

Perunatutkimuksen talvipäivät 2017

Perunatutkimuksen talvipäivät pidettiin 31.1.-1.2.2017 Kalajoella. Tilaisuuden järjesti Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. Tilaisuuden järjestämiseen saatiin rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.   Suurin osa talvipäivien esityksistä videoitiin, ja ne on katsottavissa PAYR:n Youtube-kanavalla.   Talvipäivien ohjelma ja linkit esityksiin   1. seminaaripäivä Perunalle lisää tuottavuutta Perunantuotannon tuloksia kannattavuuskirjanpidossa – mitä tuottaja hyötyy? Jukka Tauriainen, Luke  videolinkki Perunan sivuvirrat rehureaktorissa, […]

Lue lisää… from Perunatutkimuksen talvipäivät 2017