Tulppaviroosi (Tobacco rattle virus, TRV)
Tulppaviroosi on maltokaariviroosin ohella maailmanlaajuisesti tärkeä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, jota maassa elävät sukkulamadot (ankeroiset) levittävät. Suomessa tuotetusta perunasta tulppaviroosia ei ole varmuudella löytynyt, mutta Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa ”maltokaarioireista” löytyy suunnilleen yhtä yleisesti molempia viruksia.
Taudinaiheuttaja ja leviäminen
Tulppaviroosin aiheuttaa Tupakan rattle virus (Tobacco rattle virus,TRV). Taudinaiheuttaja on isäntäkasvien ehdoton loinen, eli se kasvaa ja lisääntyy vain elävien kasvisolujen sisällä. Tauti voi levitä siemenperunasta, mutta on todennäköisempää, että tartunta on peräisin rikkakasveista. Maassa vapaana elävät juuriankeroiset levittävät tautia kasvista toiseen. Tulppaviroosia levittävät ankeroislajit eivät säily maassa pitkiä aikoja, joten tautikaan ei säily maassa. Viruksella on hyvin laaja valikoima isäntäkasveja, yli 400 eri kasvilajia. Suomessa sitä on löydetty lähinnä koristekasveilta.
Oireet perunan versoissa
Tartuntavuonna tulppaviroosi ei näy perunan versoissa. Tartunnan saaneilla mukuloilla istutetussa kasvustossa näkyy lehtien kupristelua, kitukasvuisuutta ja joillakin lajikkeilla kuoliolaikkuja lehdissä. Oireet ja niiden voimakkuus riippuvat suuresti perunalajikkeesta.
Oireet mukuloissa
Tulppaviroosi aiheuttaa mukuloiden kuoriin ja maltoon ruskeita korkkiutuneita renkaita ja kaaria. Oireiden perusteella maltokaariviroosia ja tulppaviroosia ei pysty erottamaan toisistaan, vaan aiheuttaja on aina varmistettava laboratoriotestein.
Epidemiologia
Tupakan rattlevirus säilyy ensisijaisesti talvehtivien kasvien, esimerkiksi rikkakasvien juurissa. Näiden juuria imevät ankeroiset levittävät virusta kasvista toiseen. Ankeroisten välityksellä virus voi levitä suoraan perunan mukuloihin. Taudinaiheuttaja voi säilyä tartunnan saaneessa siemenperunassa, mutta ankeroiset eivät tiettävästi leviä sitä kovin herkästi siemenperunasta satomukuloihin. Virus ei siirry tartunnan saaneista ankeroisista niiden jälkeläisiin, mutta aikuiset ankeroiset voivat elää ja toimia tartuntalähteinä useita vuosia.
Tulppaviroosin hallintakeinot
Suomessa tulppaviroosia ei ole varmuudella todettu perunalohkoilta
Tulppaviroosin historia ja levinneisyys Suomessa
Tulppaviroosin esiintymisestä on lähinnä oireisiin perustuvia havaintoja 1970- ja 1980-luvulta. Kuitenkin sen jälkeen kun luotettavat laboratoriotestit saatiin käyttöön, maltokaarioireista on löytynyt maltokaarivirusta. Muutamista ulkomailta Suomeen tuoduissa perunaerissä tulppaviroosia on löytynyt. Virusta esiintyy lisäksi jonkin verran puutarhojen koristekasveissa.
