Mustapistetauti

Mustapistetauti  (Colletotrichum coccodes)   Mustapistetauti pilaa ruokaperunan ulkonäköä kuten harmaahilse. Harmaahilseestä poiketen taudinaiheuttaja voi vioittaa mukulan lisäksi kaikkia perunan maanalaisia osia ja versoja. Keski-Euroopassa mustapistetaudista on viime vuosina tullut harmaahilsettä vakavampi ongelma. Taudinaiheuttajaa on löytynyt satunnaisesti Suomessa oireiltaan harmaahilsettä muistuttavista mukuloista. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Mustapistetaudin aiheuttaa Colletotrichum coccodes (Wallr.) S. Hughes sieni. Taudinaiheuttaja kuuluu kotelosieniin, […]

Lue lisää… from Mustapistetauti

Pahkahome

Pahkahome eli varsikuolio (Sclerotinia sclerotiorum)   Pahkahome eli varsikuolio on melko yleinen perunan varsia vioittava tauti, joka aiheuttaa ongelmia lähinnä ilmastoltaan viileähköillä ja sateisilla seuduilla. Yleensä tauti vaurioittaa tai tappaa yksittäisiä kasveja, mutta pahimmillaan se voi tuhota koko kasvuston elokuun puolivälin tienoilla. Pahkahome on yleistynyt seuduilla, joilla viljellään laajamittaisesti perunaa ja muita pahkahomeen isäntäkasveja, kuten. […]

Lue lisää… from Pahkahome

Perunarupi (Useat Streptomyces-lajit)

Perunarupi (Useat Streptomyces-lajit) Perunarupea aiheuttavat monet Streptomyces-sädebakteerit. Suomessa ruven aiheuttajia ovat ainakin tavallisen rupibakteerin lähisukulainen euroopanrupibakteeri (S. europaeiscabiei) sekä pohjanrupibakteeri (S. turgidiscabies). Molemmat bakteerit aiheuttavat rupioireita, jotka yleisesti luokitellaan laaka-, koho- ja syväruveksi.  Lisäksi esiintyy verkkorupea, jonka aiheuttajaa Suomessa ei vielä tunneta. Oireiden perusteella ruvenaiheuttajia ei pysty erottamaan toisistaan. Alhainen pH (< 5,5) hillitsee tavallisen […]

Lue lisää… from Perunarupi (Useat Streptomyces-lajit)

Kuoppalaho (Boeremia-lajit)

Kuoppalaho (Boeremia-lajit)   Kuoppalahoa aiheuttavat Boeremia-lajit. Kurttulahoa puolestaan aiheuttaa runsaslukuinen joukko Fusarium-sieniä. Molemmat taudit ovat olleet merkittäviä perunasadon pilaajia varastossa. Ne ovat oireiltaan hyvin samanlaisia ja useimmiten oireilevassa perunaerässä esiintyy molempia tauteja samanaikaisesti. Sadonkorjuu-, käsittely- ja varastointitekniikan kehittymisen ansiosta näiden tautien merkitys on vähentynyt. Yksittäisiä kurttu- ja kuoppalahoisia mukuloita varastoitavasta ruokaperunasta löytyy helposti, mutta runsaasti […]

Lue lisää… from Kuoppalaho (Boeremia-lajit)

Juolavehnän ja hukkakauran torjunta

Kvitsalofoppi-P-etyyli   (Pilot Ultra, Repex 5 l, Targa Super 5 C)   Valikoivien juolavehnähävitteiden vioitusherkkyyteen vaikuttavat sääolot ja lajike. Leveälehtiset lajikkeet reagoivat yleensä pienilehdykkäisiä herkemmin. Vioitusriski on suurin, kun ruiskutetaan kosteana aamuna, ja sen jälkeen päivä lämpenee auringonpaahteiseksi.  Kvitsalofoppi-P-etyyli voi aiheuttaa keltakirjavuutta perunanlehdyköihin. Vaikka kvitsalofoppi-P-etyyli vioittaa perunanlehtiä herkemmin kuin propakvitsafoppi, on vioitus yleensä harmitonta. Propakvitsafoppi (Agil 100 […]

Lue lisää… from Juolavehnän ja hukkakauran torjunta

Tulppaviroosi

Tulppaviroosi (Tobacco rattle virus, TRV) Tulppaviroosi on maltokaariviroosin ohella maailmanlaajuisesti tärkeä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, jota maassa elävät sukkulamadot (ankeroiset) levittävät. Suomessa tuotetusta perunasta tulppaviroosia ei ole varmuudella löytynyt, mutta Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa ”maltokaarioireista” löytyy suunnilleen yhtä yleisesti molempia viruksia. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Tulppaviroosin aiheuttaa Tupakan rattle virus (Tobacco rattle virus,TRV). Taudinaiheuttaja on […]

Lue lisää… from Tulppaviroosi

Kirvat

Kirvat   Kirvojen suurin merkitys perunalla on perunan Y-viruksen (PVY) levittäjinä. Papu- eli juurikaskirva on Y-viruksen päävektori Suomessa. Juuri taimettumisvaiheessa tapahtuvan papukirvojen vierailun on todettu aiheuttavan Y-viruksen leviämisen perunapelloilla. Myös koisokirva voi olla merkityksellinen laji viruksen levittäjänä. Yleensä kirvojen vioitus perunalla näkyy pieninä keltaisina imentävioituspisteinä sekä lehtien käpristymisenä. Kun kirvoja on kasvustossa suurempia määriä, ravinnonotto […]

Lue lisää… from Kirvat

Epitrix-kirppa

Epitrix-perunakirpat  (Epitrix cucumeris, Epitrix papa, Epitrix subcrinita ja Epitrix tuberis)   Epitrix-perunakirppa on Euroopan komission hätätoimenpidepäätöksen (2012/270/EU, muutos 2018/5/EU) mukainen karanteenituhooja, jonka esiintymisen epäilystä tulee aina ilmoittaa kasvinterveysviranomaiselle. Esiintymän varmistuttua viranomainen määrää toimenpiteet tuhoojan leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi. Tuntomerkit ja vioitus Aikuiset Epitrix –kirpat ovat 1,5-2,2 mm mittaisia, tummia kovakuoriaisia. Aikuiset kirpat syövät perunan lehtiin […]

Lue lisää… from Epitrix-kirppa

Etanat

Etanat, Limacidae   Perunaa vioittavia etanoita on useita eri lajeja. Ero kotiloihin on se, että etanoilla ei ole kovaa suojakuorta. Etanat syövät reikiä mukuloihin, joiden kautta myös taudit pääsevät helpommin maltoon. Etanat eivät aiheuta suuria ongelmia ammattiviljelmillä, mutta voivat olla harmillisia versojen ja mukuloiden tuhoojia puutarhapalstoilla varsinkin kosteina kesinä. […]

Lue lisää… from Etanat

Maltokaarivirus

Maltokaariviroosi (PMTV) Maltokaariviroosi on maassa pitkään säilyvä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, joka leviää uusille kasvupaikoille tartunnan saaneen siemenperunan ja maa-aineksen mukana. Tautia esiintyy erityisesti tärkkelysperunan tuotantoalueilla ja verraten yleisesti myös ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotannossa. Siemenperunassa näkyviä tautioireita ei saa esiintyä. Tauti leviää kuorirokkosienen välityksellä kasvista toiseen. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Maltokaariviroosin aiheuttaja, maltokaarivirus (Potato […]

Lue lisää… from Maltokaarivirus