Lakaste (Verticillium-lajit) Lakaste (aiemmin näivetystauti) on melko yleinen perunan versoja vioittava tauti. Tautia näkyy yleensä lämpiminä kesinä loppukesällä yksittäisissä kasveissa. Perunavaltaisissa viljelykierroissa tauti voi alentaa joinakin kesinä perunasatoa, mutta yleisesti lakasteen merkitystä pidetään vähäisenä. Lakasteen aiheuttajia arvellaan esiintyvän ainakin vähän kaikissa viljelymaissa ja perunavaltaisissa viljelykierroissa ne voivat lisääntyä nopeasti tuhokynnyksen ylittävälle tasolle. Taudin tuntomerkkinä on, […]
Kategoria: tuhoojakuvasto
Lehtipolte
Lehtipolte (Alternaria-lajit) Lehtipolte on hyvin yleinen perunakasvustojen tauti loppukesällä. Lehtipoltetta aiheuttaa kaksi Alternaria-lajia, A. alternata ja A. solani. Myös ilmansaasteet, kuten otsoni, voivat joskus aiheuttaa perunassa lehtipoltetta muistuttavia oireita. Lehtipoltetta on aikaisemmin pidetty Suomessa merkitykseltään melko vähäisenä tautina, koska oireet ovat ilmaantuneet kasvustoon vasta kasvukauden lopulla. 2000-luvulla taudin tuhoisuus on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa. Aivan viime […]
Mustapistetauti
Mustapistetauti (Colletotrichum coccodes) Mustapistetauti pilaa ruokaperunan ulkonäköä kuten harmaahilse. Harmaahilseestä poiketen taudinaiheuttaja voi vioittaa mukulan lisäksi kaikkia perunan maanalaisia osia ja versoja. Keski-Euroopassa mustapistetaudista on viime vuosina tullut harmaahilsettä vakavampi ongelma. Taudinaiheuttajaa on löytynyt satunnaisesti Suomessa oireiltaan harmaahilsettä muistuttavista mukuloista. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Mustapistetaudin aiheuttaa Colletotrichum coccodes (Wallr.) S. Hughes sieni. Taudinaiheuttaja kuuluu kotelosieniin, […]
Pahkahome
Pahkahome eli varsikuolio (Sclerotinia sclerotiorum) Pahkahome eli varsikuolio on melko yleinen perunan varsia vioittava tauti, joka aiheuttaa ongelmia lähinnä ilmastoltaan viileähköillä ja sateisilla seuduilla. Yleensä tauti vaurioittaa tai tappaa yksittäisiä kasveja, mutta pahimmillaan se voi tuhota koko kasvuston elokuun puolivälin tienoilla. Pahkahome on yleistynyt seuduilla, joilla viljellään laajamittaisesti perunaa ja muita pahkahomeen isäntäkasveja, kuten. […]
Perunarupi (Useat Streptomyces-lajit)
Perunarupi (Useat Streptomyces-lajit) Perunarupea aiheuttavat monet Streptomyces-sädebakteerit. Suomessa ruven aiheuttajia ovat ainakin tavallisen rupibakteerin lähisukulainen euroopanrupibakteeri (S. europaeiscabiei) sekä pohjanrupibakteeri (S. turgidiscabies). Molemmat bakteerit aiheuttavat rupioireita, jotka yleisesti luokitellaan laaka-, koho- ja syväruveksi. Lisäksi esiintyy verkkorupea, jonka aiheuttajaa Suomessa ei vielä tunneta. Oireiden perusteella ruvenaiheuttajia ei pysty erottamaan toisistaan. Alhainen pH (< 5,5) hillitsee tavallisen […]
Kuoppalaho (Boeremia-lajit)
Kuoppalaho (Boeremia-lajit) Kuoppalahoa aiheuttavat Boeremia-lajit. Kurttulahoa puolestaan aiheuttaa runsaslukuinen joukko Fusarium-sieniä. Molemmat taudit ovat olleet merkittäviä perunasadon pilaajia varastossa. Ne ovat oireiltaan hyvin samanlaisia ja useimmiten oireilevassa perunaerässä esiintyy molempia tauteja samanaikaisesti. Sadonkorjuu-, käsittely- ja varastointitekniikan kehittymisen ansiosta näiden tautien merkitys on vähentynyt. Yksittäisiä kurttu- ja kuoppalahoisia mukuloita varastoitavasta ruokaperunasta löytyy helposti, mutta runsaasti […]
Juolavehnän ja hukkakauran torjunta
Kvitsalofoppi-P-etyyli (Pilot Ultra, Repex 5 l, Targa Super 5 C) Valikoivien juolavehnähävitteiden vioitusherkkyyteen vaikuttavat sääolot ja lajike. Leveälehtiset lajikkeet reagoivat yleensä pienilehdykkäisiä herkemmin. Vioitusriski on suurin, kun ruiskutetaan kosteana aamuna, ja sen jälkeen päivä lämpenee auringonpaahteiseksi. Kvitsalofoppi-P-etyyli voi aiheuttaa keltakirjavuutta perunanlehdyköihin. Vaikka kvitsalofoppi-P-etyyli vioittaa perunanlehtiä herkemmin kuin propakvitsafoppi, on vioitus yleensä harmitonta. Propakvitsafoppi (Agil 100 […]
Tulppaviroosi
Tulppaviroosi (Tobacco rattle virus, TRV) Tulppaviroosi on maltokaariviroosin ohella maailmanlaajuisesti tärkeä perunan ulkonäköä ja käyttölaatua pilaava virustauti, jota maassa elävät sukkulamadot (ankeroiset) levittävät. Suomessa tuotetusta perunasta tulppaviroosia ei ole varmuudella löytynyt, mutta Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa ”maltokaarioireista” löytyy suunnilleen yhtä yleisesti molempia viruksia. Taudinaiheuttaja ja leviäminen Tulppaviroosin aiheuttaa Tupakan rattle virus (Tobacco rattle virus,TRV). Taudinaiheuttaja on […]
Kirvat
Kirvat Kirvojen suurin merkitys perunalla on perunan Y-viruksen (PVY) levittäjinä. Papu- eli juurikaskirva on Y-viruksen päävektori Suomessa. Juuri taimettumisvaiheessa tapahtuvan papukirvojen vierailun on todettu aiheuttavan Y-viruksen leviämisen perunapelloilla. Myös koisokirva voi olla merkityksellinen laji viruksen levittäjänä. Yleensä kirvojen vioitus perunalla näkyy pieninä keltaisina imentävioituspisteinä sekä lehtien käpristymisenä. Kun kirvoja on kasvustossa suurempia määriä, ravinnonotto […]
Epitrix-kirppa
Epitrix-perunakirpat (Epitrix cucumeris, Epitrix papa, Epitrix subcrinita ja Epitrix tuberis) Epitrix-perunakirppa on Euroopan komission hätätoimenpidepäätöksen (2012/270/EU, muutos 2018/5/EU) mukainen karanteenituhooja, jonka esiintymisen epäilystä tulee aina ilmoittaa kasvinterveysviranomaiselle. Esiintymän varmistuttua viranomainen määrää toimenpiteet tuhoojan leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi. Tuntomerkit ja vioitus Aikuiset Epitrix –kirpat ovat 1,5-2,2 mm mittaisia, tummia kovakuoriaisia. Aikuiset kirpat syövät perunan lehtiin […]