Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen

Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset ovat paljaalla silmällä näkymättömiä, noin 0,5mm pitkiä sukkulamatoja. Ne ovat kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tarkoittamia vaarallisia kasvintuhoojia, joita epäiltäessä on otettava yhteyttä kasvinterveysviranomaisiin. Alkukesällä ankeroiset tulevat ulos maassa olevista kystoista ja tunkeutuvat perunan juuriin, jossa ne haittaavat ravinteiden ja veden kulkua. Juuret haaroittuvat ja […]

Lue lisää… from Kelta- ja valkoperuna-ankeroinen

Muiden viljelykasvien rikkakasvitorjunta

Aminopyralidi ja klopyralidi (useita valmisteita)   Aminopyralidi ja klopyralidi ovat lähisukuisia aineita ja aiheuttavat samanlaista vioitusta perunassa.  Jos niitä on käytetty perunaa edeltävänä vuonna, peruna saattaa ammentaa maasta jäämiä itseensä, ja mahdolliset oireet kehittyvät ylimpiin lehtiin. Lehdistä jäämiä saattaa kulkeutua uusiin satomukuloihin. Siemenmukuloihin päätyneet jäämät aiheuttavat oireita taimivaiheessa. Glyfosaatti (lukuisia valmisteita)   Perunakasvusto voi saada […]

Lue lisää… from Muiden viljelykasvien rikkakasvitorjunta

Leveälehtisten rikkakasvien torjunta

Aklonifeeni (Fenix, Maatilan Aklonifeeni)   Aklonifeeni on maa- ja lehtivaikutteinen valikoimaton rikkakasvien torjunta-aine. Ruiskutusvaiheessa taimelle ehtineiden perunoiden lehtiin Fenix aiheuttaa polttovioitusta ja lehdenreunojen käpristymistä. Vioituksia voi tulla tavallista herkemmin, jos ruiskutushetkellä on kuivaa, ja sen jälkeen tulee maan kasteleva sade. Dikvatti (Reglone)   Dikvatti on valikoimaton lehtivaikutteinen aine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan sekä varsistonhävitykseen. Dikvatti […]

Lue lisää… from Leveälehtisten rikkakasvien torjunta

Salamanisku

Salamanisku   Jos kasvustossa huomaa lakoontumisen enintään muutaman kymmenen neliömetrin alueella ja versoista ei ole havaittavissa mitään tauteja, on todennäköisesti kyseessä salamanisku peltoon. Riippuen siitä, kuinka kauan salamaniskusta on, versot saattavat olla jo täysin ruskettuneita. Salamaniskut ovat verrattain harvinaisia ja suurempaa merkitystä satoon ei ole, koska vioitus on aina pienellä alueella. Teksti Juhani Rahko […]

Lue lisää… from Salamanisku

Geneettinen häiriö

Geneettinen häiriö Geneettiset häiriöt aiheuttavat yksittäisissä kasveissa yleensä keltaisia värivaihteluja, jotka voivat olla voimakasrajaisia. Kun kasvinsuojeluainevioituksissa usein lehdyköiden reunat ovat vaurioituneet tai värjäytyneet, geneettinen häiriö voi muuntaa väriä missä tahansa lehdykän osassa. Geneettinen häiriö esiintyy yleensä vain yksittäisessä perunanvarressa tai perunayksilössä. Geneettinen häiriö on eri asia kuin antosyaanin aiheuttama mukulan värjäytyminen. Teksti Juhani Rahko ja […]

Lue lisää… from Geneettinen häiriö

Raevioitus

Raevioitus   Kasvustoon osuessaan rakeet tekevät iskemiä varsiin. Tällöin myös osa lehdistä on rikkoontunut tai niissä voi olla reikiä. Varren vioitusjäljet muuttuvat pian vaaleiksi. Rakeiden tekemät vauriot korkkiintuvat pian ja ainakaan lievät vioitukset eivät vaikuta satoon. Satoon alkaa olla vaikutusta vasta silloin, kun suuri osa lehdistä on rikkoontunut raekuurossa. Teksti Juhani Rahko […]

Lue lisää… from Raevioitus

Paleltumat

Mukulan paleltuma Perunan mukulat kestävät jäätymättä kylmää -1,5 asteeseen saakka. Mukulan jäätyessä jääkiteet vaurioittavat soluja. Sulava mukula muuttuu pehmeäksi ja kosteapintaiseksi. Terveen ja paleltuneen solukon rajapintaan muodostuu tumma vyöhyke. Pienialaiset paleltumat voivat hyvissä varasto-oloissa kuivua, jolloin paleltumakohdassa kuori painuu kuopalle ja kuoren alla on vaaleanharmahtava kuivunut kerros. Pitkäaikainen varastointi nollan tuntumassa voi vioittaa mukuloita ilman […]

Lue lisää… from Paleltumat

Liika märkyys

Liika märkyys Ensin lehdet alkavat vaalenemaan lehtihangasta lähtien. Myöhemmin lehdet kellertyvät ja märkyyden jatkuessa lopulta koko varsisto ruskettuu. Märkyys voi tuhota koko sadon riippuen sen laajuudesta ja kestosta. Lyhytaikainen märkyys kasvuston jo muutenkin alkaessa tuleentumaan ei vaikuta satoon. Jos märkyys jatkuu pitkään, tällöin jo muodostuneet mukulat alkavat mädäntyä maassa, eikä prosessia voi pysäyttää, vaikka perunan […]

Lue lisää… from Liika märkyys

Hallavioitus

Hallavioitus kasvustossa Hallavioituksen vaikutuksesta lehdet muuttuvat ensin tummanvihreiksi ja tummuvat edelleen muutamassa tunnissa. Tämän jälkeen solukon kuollessa lehdet ruskettuvat ja lopuksi kuivuvat. Joskus hallavioitusta voi esiintyä hyvinkin pienellä alueella varsinkin ojien vieressä. Tällöin vain ylälehdet ovat vaurioituneet, kun kylmyys on ollut hetkellistä. Hallavioitus voi myös näkyä vain lehdykän keskiosissa tummanruskeana vioituksena reunojen ollessa vioittumattomia. Hallan […]

Lue lisää… from Hallavioitus

Auringon tummentama lehti

Auringon tummentama lehti Sopivissa valo- ja kosteusolosuhteissa lehtien alapinnat saattavat ruskettua polttovioituksen vaikutuksesta. Tämä tapahtuu täysin kehittyneille lehdille, ja lajikkeiden välillä lienee on eroja siinä, kuinka herkästi tummentumista tapahtuu. Helpoimmin polttovioituksen voi tunnistaa silloin, kun yksittäisen lehdykän toinen puoli keskiruodista on kääntynyt ylöspäin ja altistunut auringonvalolle. Maata kohti pysynyt puoli lehdykästä ei ole ruskettunut. Polttovioitus […]

Lue lisää… from Auringon tummentama lehti