PAYR jäsenet

Perunan sato jää alhaisemmaksi kuivan ja kuuman kasvukauden takia

Kirjoitettu tehnyt Laila Matikainen
Mukulakoko jää pieneksi

Perunakatsaus 21.8.2018   Peruna-alan yhteistyöryhmä on kerännyt jäsenistöltään ja ProAgrialta koenostoihin ja viljelijähaastatteluihin perustuvia satonäkymiä viikolla 33. Koko Suomen alueella peruna on kärsinyt kuivasta ja kuumasta kasvukaudesta, joka on alentanut mukuloiden kokoa ja mukulalukua pienentäen kokonaissatoa. Perunan tärkkelyspitoisuudet sen sijaan ovat tavanomaista vuotta korkeammalla tasolla. Kasvukauden poikkeuksellisuus on vaikuttanut muuallakin Euroopassa perunan satonäkymiin ja hinnat […]

Lue lisää… from Perunan sato jää alhaisemmaksi kuivan ja kuuman kasvukauden takia

Peruna esillä Pohjanmaan Peltopäivässä

Kirjoitettu tehnyt Laila Matikainen
Pohjanmaan Peltopäivä 2018

Pohjanmaan Peltopäivä järjestettiin 26.7.2018 Ylistarossa. Peruna-ala näkyi näyttelyosastojen ja Petlan perunakokeiden lisäksi myös tietoiskuissa. PAYR:n hallituksen jäsen Timo Myllymäki esitteli yhdistyksen toimintaa, ja Anne Rahkonen Petlalta puhui kuivan ja paahteisen kasvukauden vaikutuksista perunanviljelyssä.   Tietoiskuesitykset:   PAYR – Peruna-alan yhteistyöryhmä (pdf) Timo Myllymäki, Myllymäen Peruna Oy   Ajankohtaista perunan kasvinsuojelusta (pdf) Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos   […]

Lue lisää… from Peruna esillä Pohjanmaan Peltopäivässä

Perunan kasvutilannekatsaus 21.6.2018

Kirjoitettu tehnyt Laila Matikainen

Varhaisperunaa on jouduttu kasvattamaan pitkälti kastelun varassa kuivan alkukesän vuoksi. Satomäärissä on huomattavia vaihteluita lajikkeiden ja lohkojen välillä, ja myös lohkon sisäinen vaihtelu voi olla suurta. Suomalaista varhaisperunaa on tullut kauppaan aluksi lounaissaaristosta, ja juhannuksen alla sesonki on alkanut myös mantereen puolella. Varhaisperunan kysyntä ja tarjonta ovat olleet tasapainossa. Juhannusviikko on ollut kysyntävoittoinen, ja hinta […]

Lue lisää… from Perunan kasvutilannekatsaus 21.6.2018

Talvisääsket

Kirjoitettu tehnyt pertti

Talvisääsket (Trichoceridae-heimo)   Talvisääsket ovat muuten perunalle harmittomia hyönteisiä, mutta ne voivat osaltaan levittää varastototauteja mukuloista toiseen. Ne ovat kylmää sietäviä hyönteisiä jotka ovat luonnossa aktiivisia keväällä ja syksyllä. Aikaisin keväällä voi nähdä talvisääskiä lentävän ja lepäävän lumen päällä. Tuntomerkkinä ovat läpikuultavat tai rusehtavat siivet, joissa on näkyvissä siipisuonia. Levossa siivet ovat kiinni takaruumiissa. Talvisääskiä […]

Lue lisää… from Talvisääsket

Luteet

Kirjoitettu tehnyt pertti

Luteet (Miridae-heimo) Kasveja imeviä luteita on lukuisia lajeja. Peltolude (Lygus rugulipennis) on nimensä mukaisesti niistä yleisin peltokasveilla. Perunalla luteet aiheuttavat harvoin mainittavia tuhoja. Torjunta on tarpeen, jos luteita esiintyy runsaasti perunan taimivaiheessa. Varhainen vioitus johtaa usein kasvupisteen tuhoutumiseen, kasvin pensastumiseen ja heikompaan satoon. Täysikokoisessa perunakasvustossa imentävioituksen vaikutus on vähäinen.   […]

Lue lisää… from Luteet

Kempit

Kirjoitettu tehnyt pertti

Kempit   Kemppien suurin merkitys perunalla on mahdollisina liberibakteerin levittäjänä. Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyyppi C -positiiviset muutamat jääntiperunalöydökset, joita on tehty Suomesta, ovat olleet toistaiseksi oireettomia. Zebra chip-taudin aiheuttavat Candidatus Liberibacter solanacearum haplotyypit A ja B, joita ei esiinny Euroopassa. Peruna-tomaattikemppi (Bactericera cockerelli)   Tuntomerkit ja vioitus Aikuinen peruna-tomaattikemppi on 2,5-2,75 mm pitkä väriltään aluksi […]

Lue lisää… from Kempit

Kaskaat

Kirjoitettu tehnyt pertti

Kaskaat (Cicadellidae-heimo)   Perunalla viihtyvistä kaskaista yleisin lienee kauttaaltaan vihreä Empoasca vitis, myös harmaa–kellertävä-laikkuista Eupteryx atropunctata -lajia voi esiintyä. Nämä kaskaat ovat 3–4 mm mittaisia ja lymyävät yleensä lehtien alapinnoilla. Jos kasviin tartuttaessa ilmaan ponnahtaa pieniä hyönteisiä, ne ovat todennäköisesti kaskaita. Imennästä lehtiin jää vaaleita pistemäisiä jälkiä. Kaskaat saattavat lämpiminä kesinä aiheuttaa huomattavia imentävioituksia. Ruotsissa […]

Lue lisää… from Kaskaat

Kystattomat ankeroiset

Kirjoitettu tehnyt pertti

Kystattomat ankeroiset (Useita lajeja)   Ankeroiset ovat sukkulamatoihin kuuluvia selkärangattomia eläimiä, joita ei voi nähdä paljain silmin. Suomessa esiintyvät kysta-ankeroiset (valko- ja keltaperuna-ankeroinen) säilyvät kystina isäntäkasvittoman kauden yli. Lisäksi maailmassa on paljon perunaa vioittavia ankeroislajeja, jotka eivät muodosta kystia perunan juuristoon, vaan elävät vapaana maassa. Näitä ovat mm. lahoankeroinen, sekä laikku, juuriäkämä- ja paksujuuriankeroiset. Ne […]

Lue lisää… from Kystattomat ankeroiset