Salamanisku Jos kasvustossa huomaa lakoontumisen enintään muutaman kymmenen neliömetrin alueella ja versoista ei ole havaittavissa mitään tauteja, on todennäköisesti kyseessä salamanisku peltoon. Riippuen siitä, kuinka kauan salamaniskusta on, versot saattavat olla jo täysin ruskettuneita. Salamaniskut ovat verrattain harvinaisia ja suurempaa merkitystä satoon ei ole, koska vioitus on aina pienellä alueella. Teksti Juhani Rahko […]
Geneettinen häiriö Geneettiset häiriöt aiheuttavat yksittäisissä kasveissa yleensä keltaisia värivaihteluja, jotka voivat olla voimakasrajaisia. Kun kasvinsuojeluainevioituksissa usein lehdyköiden reunat ovat vaurioituneet tai värjäytyneet, geneettinen häiriö voi muuntaa väriä missä tahansa lehdykän osassa. Geneettinen häiriö esiintyy yleensä vain yksittäisessä perunanvarressa tai perunayksilössä. Geneettinen häiriö on eri asia kuin antosyaanin aiheuttama mukulan värjäytyminen. Teksti Juhani Rahko ja […]
Raevioitus Kasvustoon osuessaan rakeet tekevät iskemiä varsiin. Tällöin myös osa lehdistä on rikkoontunut tai niissä voi olla reikiä. Varren vioitusjäljet muuttuvat pian vaaleiksi. Rakeiden tekemät vauriot korkkiintuvat pian ja ainakaan lievät vioitukset eivät vaikuta satoon. Satoon alkaa olla vaikutusta vasta silloin, kun suuri osa lehdistä on rikkoontunut raekuurossa. Teksti Juhani Rahko […]
Mukulan paleltuma Perunan mukulat kestävät jäätymättä kylmää -1,5 asteeseen saakka. Mukulan jäätyessä jääkiteet vaurioittavat soluja. Sulava mukula muuttuu pehmeäksi ja kosteapintaiseksi. Terveen ja paleltuneen solukon rajapintaan muodostuu tumma vyöhyke. Pienialaiset paleltumat voivat hyvissä varasto-oloissa kuivua, jolloin paleltumakohdassa kuori painuu kuopalle ja kuoren alla on vaaleanharmahtava kuivunut kerros. Pitkäaikainen varastointi nollan tuntumassa voi vioittaa mukuloita ilman […]
Liika märkyys Ensin lehdet alkavat vaalenemaan lehtihangasta lähtien. Myöhemmin lehdet kellertyvät ja märkyyden jatkuessa lopulta koko varsisto ruskettuu. Märkyys voi tuhota koko sadon riippuen sen laajuudesta ja kestosta. Lyhytaikainen märkyys kasvuston jo muutenkin alkaessa tuleentumaan ei vaikuta satoon. Jos märkyys jatkuu pitkään, tällöin jo muodostuneet mukulat alkavat mädäntyä maassa, eikä prosessia voi pysäyttää, vaikka perunan […]
Hallavioitus kasvustossa Hallavioituksen vaikutuksesta lehdet muuttuvat ensin tummanvihreiksi ja tummuvat edelleen muutamassa tunnissa. Tämän jälkeen solukon kuollessa lehdet ruskettuvat ja lopuksi kuivuvat. Joskus hallavioitusta voi esiintyä hyvinkin pienellä alueella varsinkin ojien vieressä. Tällöin vain ylälehdet ovat vaurioituneet, kun kylmyys on ollut hetkellistä. Hallavioitus voi myös näkyä vain lehdykän keskiosissa tummanruskeana vioituksena reunojen ollessa vioittumattomia. Hallan […]
Auringon tummentama lehti Sopivissa valo- ja kosteusolosuhteissa lehtien alapinnat saattavat ruskettua polttovioituksen vaikutuksesta. Tämä tapahtuu täysin kehittyneille lehdille, ja lajikkeiden välillä lienee on eroja siinä, kuinka herkästi tummentumista tapahtuu. Helpoimmin polttovioituksen voi tunnistaa silloin, kun yksittäisen lehdykän toinen puoli keskiruodista on kääntynyt ylöspäin ja altistunut auringonvalolle. Maata kohti pysynyt puoli lehdykästä ei ole ruskettunut. Polttovioitus […]
Antosyaaniväritys Perunan lehdissä tavataan satunnaisesti punertavan violettia väritystä. Se johtuu perunan luontaisesta antosyaaniväristä, jonka runsaus vaihtelee lajikkeittain. Tietyillä lajikkeilla punertumistaipumusta voi esiintyä myös mukulankuoressa tai mallossa. Punertuminen liittyy ulkoisten olosuhteiden aiheuttamaan stressireaktioon. Teksti Anne Rahkonen […]
Villisika Villisikojen aiheuttamat tuhot perunamaille ovat Suomessa vielä verrattain harvinaisia, mutta niiden odotetaan yleistyvän varsinkin Kaakkois-Suomessa villisikakannan vahvistuessa. Muualla Euroopassa villisikalaumat ovat aiheuttaneet merkittäviäkin paikallisia tuhoja. Villisikoja saa metsästää ympäri vuoden, vain emakko jota porsaat seuraavat on rauhoitettu. Laumat vierailevat pellolla pääasiassa yöllä, ja kaivavat perunaa ylös, joista syövät vain osan. Tunnistus on ilman eläimen […]
Varsiyökkonen (Hydraecia micacea) Yöperhosiin kuuluvalla varsiyökkösellä on useita isäntäkasveja perunan lisäksi. Varsiyökkönen talvehtii munana piennarheinikoissa, ja siksi toukan vioituksia tavataan yleensä vain pellon reunamilla. Nimensä mukaisesti toukka elää perunan varressa, jota se syö sisältäpäin. Toukkavaihe ajoittuu kesä –heinäkuulle. Suomessa on myös kolme muuta yökköslajia, joiden aikuinen perhonen on melko samannäköinen. Kemiallinen torjunta ei ole […]
Suuluhdantie 14
60100 SEINÄJOKI
payr@perunasta.fi