Keskustelu

Harmaahome (Botrytis cinerea)

Harmaahome on melko yleinen perunan lehtiä vioittava tauti. Se aiheuttaa perunan vanhimpiin lehtiin suurehkoja selvärajaisia kuoliolaikkuja, joita löytyy yksittäisistä kasveista yleensä heinäkuulta eteenpäin. Harmaahome ei sinänsä aiheuta perunalle merkittäviä satotappioita, mutta oireet voi herkästi sekoittaa perunaruton oireisiin.

Taudinaiheuttaja ja leviäminen

Harmaahomeen aiheuttaja, Botrytis cinerea Pers., on sieni, joka pystyy vioittamaan monia erilaisia kasvilajeja. Se kasvaa ja lisääntyy lisäksi erilaisissa kasvinjätteissä. Harmaahomeen aiheuttaja kuuluu kotelosieniin, mutta se lisääntyy vain suvuttomasti rihmaston tuottamien kuromaitiöiden avulla. Itiöitä muodostuu sairaissa kasveissa ja satojätteissä. Kostealla säällä harmaahomeen itiöitä on aina ilmassa suuria määriä. Sairaissa kasveissa ja kasvinjätteissä harmaahome muodostaa myös ruskeita rihmastopahkoja, jotka säilyvät maassa muutamia vuosia.

Harmaahome tunnetaan ennen muuta hedelmien ja marjojen pilaajana sekä vihannesten varastotautina. Harmaahome pystyy aiheuttamaan myös kuoliolaikkuja erilaisten kasvien lehdissä ja versoissa. Harmaahometta pidetään tautina, joka useimmiten iskeytyy puolustuskyvyltään heikentyneisiin kasveihin.

Oireet perunan versoissa

Harmaahome aiheuttaa perunan lehtiin isohkoja vaihtelevan muotoisia selvärajaisia ruskeita kuoliolaikkuja. Keskikesällä kuoliolaikkuja löytyy useimmiten alalehdistä, jotka ovat kärsineet valon puutteesta tai kuivuudesta. Aluksi laikut ovat usein kolmiomaisia ja sijaitsevat yksittäisten lehdyköiden kärjissä. Loppukesällä ränsistyvissä kasveissa harmaahome voi tappaa kokonaisia lehtiä tai versojen kärkiä myös kasvien yläosissa.

Alkavat harmaahomeen aiheuttamat kuoliolaikut muistuttavat erehdyttävästi perunaruton ensioireita. Tartunnan alkuvaiheessa nämä kaksi tautia pystyy varmuudella erottamaan toisistaan ainoastaan pitämällä oireilevia lehtiä 1–2 päivää hyvin kosteissa oloissa, esim. muovipussissa, jossa on märkää talouspaperia. Harmaahomeen likaisenruskea paksu rihmasto on helppo erottaa perunaruton liki valkoisesta, perunan lehdenpinnan myötäisestä, hennosta rihmastosta. Pellolla tunnistamista helpottaa taudin leviämisvaiheessa, että lehdykässä harmaahomeen rihmasto kasvaa vioituslaikun kuolleella alueella, kun taas perunaruton vaaleampi rihmasto keskittyy enemmän laikun reunavyöhykkeelle.

 

Oireet mukuloissa

Harmaahome voi aiheuttaa varastoidussa perunassa samankaltaisia mukulavioituksia kuin kurttulaho. Suomessa harmaahomeen aiheuttamista mukulavioituksista ei ole tietoa, mutta on mahdollista, että osa kurttulahoksi määritetyistä vioituksista on todellisuudessa harmaahomeen aiheuttamia.

Epidemiologia

Harmaahomeen itiöt leviävät perunakasvustoon ilmavirtausten mukana useimmiten perunalohkon ulkopuolelta. Kesäaikaan harmaahomeen itiöitä lienee aina ilmassa sateisten sääjaksojen jälkeen. Harmaahomeen itiöt eivät pysty tartuttamaan elinvoimisia perunan versoja. Keskikesällä harmaahomeen oireita ilmaantuu useimmiten perunan vanhimpiin alalehtiin ja niissä voi sateisella säällä muodostua runsaasti kuromaitiöitä. Harmaahome ei normaalissa perunakasvustossa kehity epidemiaksi, vaan oireita ilmaantuu harvakseltaan yksittäisiin perunan lehtiin.

Harmaahomeen hallintakeinot

Harmaahome ei ole aiheuttanut perunalle niin suuria satotappioita, että tautia pitäisi erikseen torjua. Osa perunaruton torjuntavalmisteista ja erityisesti lehtipoltteen torjuntaan tarkoitetut valmisteet tehoavat myös harmaahomeeseen.

Harmaahomeen historia ja levinneisyys Suomessa

Perunalla harmaahomeen esiintymistä ei ole koskaan erikseen tutkittu Suomessa. Tautia esiintynee useimpina vuosina satunnaisesti kaikkialla, missä perunaa viljellään.