Epitrix-perunakirpat (Epitrix cucumeris, Epitrix papa, Epitrix subcrinita ja Epitrix tuberis)
Epitrix-perunakirppa on Euroopan komission hätätoimenpidepäätöksen (2012/270/EU, muutos 2018/5/EU) mukainen karanteenituhooja, jonka esiintymisen epäilystä tulee aina ilmoittaa kasvinterveysviranomaiselle. Esiintymän varmistuttua viranomainen määrää toimenpiteet tuhoojan leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi.
Tuntomerkit ja vioitus
Aikuiset Epitrix –kirpat ovat 1,5-2,2 mm mittaisia, tummia kovakuoriaisia. Aikuiset kirpat syövät perunan lehtiin koloja ja reikiä, jotka muistuttavat muidenkin kirppalajien vioitusta. Epitrix –kirppojen toukkien syöntijälkiä voi löytyä myös perunan mukuloista. Kaareutuvien toukkakäytävien pinnoille muodostuu kovareunainen korkkiutunut kurouma. Osa toukan syöntijäljistä voi olla syvemmälle perunan maltoon ulottuvia reikiä, joiden reunat näkyvät ruskettuvina laikkuina kuoritun perunan pinnassa. On syytä huomioida, että vastaavan näköisiä oireita voi tehdä muutkin tuhoojat.
Esiintyminen ja elämänkierto
Epitrix -kirppaa on EU:n alueella todettu jo Portugalissa ja Espanjassa. Aikuiset kirpat talvehtivat maassa tai varastossa, joten niitä voi kulkeutua perunaerien mukana. Todennäköisimmin leviäminen voi tapahtua lajittelemattomien perunan raakaerien mukana silloin kun tuhoojan esiintymistä ei tuotantoalueella ole vielä todettu. Saastuneeksi todetulta alueelta tuodulle perunalle vaaditaan harjaus tai pesu, jolloin maa-ainesta saa olla 0,1%, kun normaalissa siemenperunassa maa-ainesta saa olla enintään 1 % -yksikkö.
Kirpat munivat perunakasvin tyvelle maahan. Toukat syövät ja siten vioittavat perunan juuria ja mukuloiden pintaa. Käytännössä Epitrix –toukan voittamat perunat ovat käyttökelvottomia. Toukat koteloituvat maahan, josta uusi aikuisten sukupolvi nousee perunan lehtiä syömään. Suotuisissa olosuhteissa Epitrix –kirpat voivat tehdä kasvukauden aikana useamman sukupolven. Näiden kirppalajien toukat pystyvät käyttämään ravinnokseen myös muita koisokasveja, kuten tomaattia, munakoisoa, paprikoita ja tupakkaa sekä rikkakasveista ainakin mustakoisoa ja hulluruohoa. Aikuisten kirppojen isäntäkasvivalikoima on jopa laajempi.
Tarkkailu
Mikäli kirppamaisia syöntijälkiä (kuoppia ja pieniä reikiä) esiintyy perunan lehdissä, tarkastele syötyjä perunanlehtiä tarkemmin. Merkitse mahdollinen löydöspaikka (syöntijälkiä ja kirppoja) maastoon ja ota lehtiä kirppoineen näytepussiin laboratoriotutkimuksia varten. Aikuisia kirppoja voi havaita myös varastoitavan perunan pinnalla. Toukan syöntivioituksen voi havaita perunan mukuloiden pinnalla. Osa toukkakäytävistä ulottuu syvemmälle perunan maltoon. Ilmoita epäillystä välittömästi kasvinterveysviranomaiselle. Epitrix –kirppojen tunnistus tehdään aina laboratoriotutkimuksen avulla.
Torjunta
Mikäli saastunta todetaan, kasvinterveysviranomainen määrää Euroopan komission hätätoimenpidepäätöksen (2012/270/EU, muutos 2018757EU) mukaiset toimenpiteet ja rajoitukset. Löydöksen perusteella määritellään saastunut vyöhyke ja sen ympärille puskurivyöhyke, joista muodostuu rajoitettu alue. Merkittävimmät toimenpiteet ovat valvonnan lisäksi Epitrix –kirpan leviämisen estämiseen tähtäävä perunan puhdistaminen ennen markkinointia.
Euroopan komission antaman hätätoimenpidepäätöksen mukaisesti kasvinterveysviranomainen kartoittaa Epitrix –kirpan mahdollista esiintymistä.
Teksti: Anne Nissinen ja Atro Virtanen