Halla ja kuivuus leikkaavat kotimaan satoa

Kotimaan perunasatoa on tällä kaudella rasittanut kaksi säätekijää, pitkään jatkunut kuivuus ja ankarat hallat heinä-elokuulla. Sateet ovat olleet paikoittaisia kuuroja ja ukkossateita ja määrät ovat vaihdelleet paljon lyhyilläkin etäisyyksillä. Sadetukseen on jouduttu turvautumaan niillä tiloilla, joilla siihen on mahdollisuus. Satomäärissä on tänä kesänä erityisen suuria vaihteluja. Hallat ovat koetelleet koko perunan päätuotantoalueella länsirannikolla useampaakin kertaan aiemmin heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Kuiva maa ja kuivuudesta rasittunut kasvusto ovat edesauttaneet hallavahinkojen syntymistä. Peruna-alan yhteistyöryhmä Payr arvioi elokuun puolivälissä, että kuivuus ja halla leikkaavat ruokaperunasatoa 20 % luokkaa.

Kuvio 1. Kumulatiivinen sademäärä 1.7.-20.8.2019 välisenä aikana suhteessa pitkän ajan keskiarvoon. Lähde: JRC MARS Bulletin, elokuu 2019

Euroopan perunantuotanto jää säiden takia keskiarvosta

Keskikesällä on ollut keskiarvovuotta kuivempaa kaikissa läntisen Euroopan päätuotantomaissa Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. Sama kuiva ja kuuma säätila on koetellut pääosaa Itä-Euroopasta. Ete-läisessä Euroopassa vettä on saatu normivuotta paremmin Pohjois-Espanjan, läntisen Balkanin ja Kreikan välisellä alueella. Esimerkiksi Italiassa kuivuus ja helteet ovat katkenneet ajoittaisiin rajuihin sateisiin. Etelä-Espanja, Sisilia ja Pohjois-Afrikan alue ovat puolestaan kärsineet rajustakin kuivuudesta. 

Venäjän Euroopan puoleisella osalla kuivan kesäkuun jälkeen on heinä-elokuussa saatu jopa kaksinkertaisia määriä sadetta normaalikesään verrattuna. Sama koskee myös Ukrainan itäosia, kun Ukrainan keski- ja länsiosissa on puolestaan ollut kovaakin kuivuutta.

Ruotsissa länsirannikko, Norjassa etelärannikko ja Tanska ovat saaneet heinäkuun alusta lähtien keskivertovuotta enemmän sadetta. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa on sen sijaan ollut Suomen lailla kuivaa.

Komissio on elokuun markkinaraportissaan alentanut edelleen heinäkuussa tehtyä perunan satoennustetta 2,5 % alemmaksi. Nyt EU:n perunan keskisadoksi ennustetaan 32,7 t/ha, mikä on 3,1 % alle 5 vuoden keskiarvon. Syynä tähän ovat heinä-elokuun rajut helteet ja vähäiset sateet.

Kastelu syö pohjavesivaroja

Jo kesäkuussa ja heinä-elokuun vaihteessa kovat helteet pysäyttivät perunan kasvun. Kastelulaitteita on käytetty mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi Saksassa pohjaveden käyttö on tilakohtaisesti kiintiöity ja toinen peräkkäinen kuiva kesä syö kiintiöitä rajusti. Pohjaveden tasot ovat myös alhaiset. Ranskan pohjoisosissa, maan pää-tuotantoalueella, noin 40 % perunalohkoista pystytään kastelemaan. Belgiassa vain 3-4 % perunanviljelyalasta voidaan sadettaa. Ilman kastelua jääneiltä lohkoilta ei odoteta kummoista satoa. Myöhäisistä lajikkeista odotetaan vielä lisäkasvua, jos sateita saadaan ajoissa.
Suurista tuotantomaista Ranskassa, Saksassa ja Puolassa keskisadot jäävät pitkäaikaista keskiarvoa alemmiksi. Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Alankomaissa ennustetaan päästävän lähelle keskiarvoa. Lähimaistamme Tanskassa ja Ruotsissa on hyvät näkymät perunasadon suhteen. Riittävät sateet ja kohtuulliset lämpötilat ovat luoneet edellytykset perunoiden kasvulle.

 

Kuvio 2. Perunan satoennuste EU:ssa (t/ha). Lähde: JRC MARS Bulletin, elokuu 2019
Kuvio 3. Puolan perunasato. Lähde: Puolan Tilastokeskus ja Perunayhdistys.

Viennille Suomesta avautunee taas mahdollisuuksia

Puolan ja Tsekin perunasadon ennustetaan jäävän selvästi keskiarvoa alhaisemmaksi. Syynä tähän ovat useat hellejaksot ja kuivuus. Puolan sadon arvioidaan jäävän 18 % alle viiden vuoden keskiarvon. Vuosi sittenkin sato jäi normaalia heikommaksi, mutta nyt ennustetaan 1 milj. tonnin leikkausta viime vuoteen. Perunan kokonaissadon arvioidaan olevan 6,5 milj. tonnia, kun vuosina 2016 ja 2017 satoa saatiin 9 milj. tonnia.

Perunan tuonnille arvioidaan olevan tarvetta sekä Puolassa että Tsekissä. Normaalivuosina suurimmat tuojat ovat Saksa ja Ranska ja tuonti ajoittuu pääosin kevääseen maaliskuusta eteenpäin. Nyt myös Saksa, erityisesti keski-, pohjois- ja itäosiltaan, jossa myös suurin Ala-Saksin tuotantoalue sijaitsee, on kärsinyt kuivuudesta ja helleaalloista. Puolan Saksan tuonnin osuus jäänee tälläkin kaudella normaalia vähäisemmäksi.

Itävallassa perunan hinnat ovat 20 % korkeammat kuin vuosi sitten. Uuden sadon perunoiden saannissa on niukkuutta kuivuuden ja helteiden takia. Helteiden vaikutuksia perunan säilyvyyteen pelätään. Perunat tulevat saamaan kovan lämpösumman tällä kaudella. Perunan itämisestä jo pellossa on kuultu tänäkin kesänä. Nostot ovat vielä valtaosin edessäpäin, joten perunan varastomäärät ja -laatu varmistuvat vasta syksyn myötä. Ruutikuiva maa on omiaan aiheuttamaan nostovioituksia.

Perunan markkinahinnat vaihtelevat

Euroopassa perunan markkinahinnoissa on suuria eroja alueittain. Hinnat heilahtelevat myös rauhattomasti säätilanteiden ja ennusteiden mukaan. Sateita odotetaan kiihkeästi lisäkasvun toivossa, mutta myös helpottamaan tulevia nostoja.

Antti Lavonen MTK ry