Perunasato kuuluu Suomen tärkeimpiin satotapahtumiin, mutta tänä vuonna sen lopputulosta on vielä mahdotonta arvioida. Syy ei ole tietämättömyydessä, vaan luonnon arvaamattomuudessa. Vuosi 2025 on tarjonnut perunalle haasteita laidasta laitaan: alkukesän kylmyyttä ja sadetta, jota seurasi nopea siirtymä kuivuuteen ja helteisiin. Nyt kysymys kuuluu – kuinka nämä säävaihtelut vaikuttavat syksyllä nostettavaan satoon?

Vaihteleva sää koettelee perunan kasvua

Alkukesän koleus ja sateet viivästyttivät perunan kasvuunlähtöä. Juuri kun kasvustot pääsivät vauhtiin, sää muuttui: kuumuus ja kuivuus valtasivat pellot. Helle ei ole perunalle otollinen kasvualusta – päinvastoin. Kun lämpötila kohoaa yli 25 asteen, peruna saattaa mennä niin sanottuun ”horrostilaan”, jossa kasvu käytännössä pysähtyy. Tämä tarkoittaa, että mukulat jäävät pienemmiksi ja satomäärät voivat jäädä ennakoitua heikommiksi.

Peruna tarvitsee kasvaakseen noin kolmen kuukauden ajan lämpötiloja, jotka liikkuvat 20 asteen tienoilla. Täydellinen yhdistelmä olisi tasainen lämpö ja sopiva kosteus. Suomessa perunan kasvukausi on erityislaatuinen: pitkän päivän valoisuus tekee kasvusta intensiivisempää kuin monissa eteläisemmissä maissa – kesällä peruna voi kasvaa lähes ympäri vuorokauden.

Tällä hetkellä koko ala toivoo malttia: maltillista sadetta ja kohtuullisia lämpötiloja, jotta syksyn sato voisi pelastua.

Viime vuodet osoittavat sään merkityksen

Satokaudesta 2024 jäi hyvä muisto: sää suosi, ja vain noin 2 prosenttia viljelyalasta jäi korjaamatta. Varastoihin kertyi lokakuussa jopa 193 miljoonaa kiloa ruokaperunaa ja teollisuusperunaa, josta ruokaperunan osuus oli 162 miljoonaa kiloa. Sen sijaan vuotta aiemmin, 2023, jatkuvat sateet veivät osan sadosta mennessään – noin 10 prosenttia peruna-alasta jäi korjaamatta.

Nämä vaihtelut osoittavat konkreettisesti, kuinka ratkaisevassa roolissa sääolosuhteet ovat sadon onnistumisen kannalta.

Pieni pinta-ala – suuri vaikutus

Peruna on erikoislaatuinen kasvi monessakin mielessä. Sen viljely vie vain noin alle 1 % Suomen koko peltoalasta, mutta sillä pystytään tuottamaan ruokaperunat koko kansalle ympäri vuoden. Tämä tekee perunasta resurssitehokkaan ja huoltovarmuuden näkökulmasta elintärkeän kasvin.

Peruna työllistää pellolta pöytään

Vaikka peruna on arkipäiväinen tuote lautasella, sen ympärillä toimii laaja tuotanto- ja jakeluketju. Suurin osa työpanoksesta syntyy viljelyssä, jossa arvioidaan tarvittavan noin 30 000–50 000 henkilötyövuotta. Lisäksi perunan jalostus ja pakkaus – esimerkiksi kuorinta, lajittelu ja pakkaaminen – työllistää useita tuhansia ihmisiä, mahdollisesti jopa 10 000 henkilöä.

Myös kuljetus- ja logistiikkaketjut ovat keskeisessä roolissa, sillä perunan on liikuttava tuoreena pellolta varastojen ja jakelupisteiden kautta kauppoihin. Vähittäiskaupassa perunaa käsittelevät muun muassa logistiikka-, varasto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Yhteensä koko perunaketju työllistää Suomessa arviolta 30 000–70 000 ihmistä.

Peruna on huoltovarmuuden kulmakivi

Peruna ei ole vain tehokas ja työllistävä – se on myös kriisinkestävä. Se säilyy hyvin, on kotimaisena turvallinen vaihtoehto, ja se voidaan varastoida ilman raskasta teknologiaa. Tämä tekee siitä yhden Suomen huoltovarmuuden peruspilareista. Peruna kasvaa kotimaisella pellolla suomalaisella osaamisella – ja sitä voidaan syödä ympäri vuoden.

Kun valitset perunaa, valitset paljon enemmän

Seuraavan kerran, kun nostat pussin perunaa ostoskoriin, et valitse pelkkää ruoka-ainetta – valitset suomalaisen työn, huoltovarmuuden ja vastuullisen ruokaketjun tukemisen.