Perinteiset Perunantutkimuspäivät järjestettiin Tampereella 5.-6.4. Tilaisuuden pääteemana oli alan kannattavuus. Eri puhujien kautta tuotiin esille erilaisia näkökulmia kannattavuuden parantamiseen, ja tarjottiin ajankohtaista tietoa kiperässä markkinatilanteessa.

Tutkimuspäivien esitykset löytyvät Perunantutkimuspäivät 2022 sivulta.

Monipuolisesti kannattavuudesta

Tuottajaorganisaatiot ovat laillisia kartelleja, ja viljelijöille mahdollisuus saada aikaan paremmat neuvotteluasemat markkinoille. Tuottajaorganisaatioiden perustamiseen on tarjolla myös rahoitusta. Aiheesta valisti lakimies Marica Twerin MTK:lta. Lisäkai käytännön kokemuksia perunan tuottajaorganisaation mahdollisuuksista esitteli Teppo Vetoniemi Potwelliltä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg avasi markkinoiden monimutkaisia kuvioita: Mikä on elintarvikemarkkinavaltuutetun rooli, mistä on talven markkinapöydissä keskusteltu ja miten markkinatilanteen ja hintapolitiikan kehitys etenee.
Vientijohtaja Thimjos Ninios MTK:lta tarjosi vaihtoehdoksi perunan vientiä ulkomaille, ja totesi, että siinä onnistumiseen tarvitaan erityisesti hyvää myyntityötä. Yrittäjänäkökulmaa ja erilaisia työkaluja markkinatilanteen hallintaan toivat esille Harri ja Maria Muuraiskangas Muuraiskankaan Peruna Oy:stä. Talousosaamiseen liittyen johtaja Marjo Hokka Petlalta julkisti uuden hankkeen: Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi).
Ajankohtaisena puhujana keskiviikkona oli lisäksi MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen, joka kertoi juuri edellisellä viikolla päätetystä maatalouden tukipaketista ja sen jakamisesta. Käytännössä tukirahoja saadaan luonnonhaittakorvauksena, mutta vähemmän kuin on toivottu.

Hiilijalanjäljen näkökulmat

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta valaisi hiilijalanjäljen laskennan eri näkökulmia. Erityisesti hän totesi, että eri tuotteiden hiilijalanjälkiä ei käytännössä voi verrata, ja että julkinen keskustelu hiilijalanjäljestä on lähtenyt liikaa laukalle vertailemaan eri tuotteita. Hän suositteli hiilijalanjälkeä erityisesti sisäiseksi työkaluksi oman toiminnan kehittämiseen. Käytännön esimerkkinä Finnamylin toimitusjohtaja Ossi Paakki kertoi perunatärkkelykselle lasketusta hiilijalanjäljestä.

Pidetään huoli pohjoisista lajikkeista jatkossakin

Perinteiset pohjoiset perunalajikkeet turvataan entistä paremmin, kun pohjoismaisen perunakokoelman varmuuskopiot on nyt sijoitettu myös Suomeen. Siistä kertoivat toimitusjohtajat Lise Lykke Steffensen Nordic Genetic Resource Centeristä ja Paula Ilola SPK:lta. Peruna-ankeroistilanteesta Suomessa ja siihen liittyvästä kansallisesta toimenpideohjelmasta ja vaikutuksesta vientiin kertoi ylitarkastaja Atro Virtanen Ruokavirastolta.

Erikoistutkija Veli-Matti Rokka Luonnonvarakeskukselta puolestaan teki katsauksen perunalajikkeiden glykoalkaloideihin, kun euroopan komission monitorointivaihe on alkamassa. Nyt pitoisuusraja on 200 mg/kg, mutta on esitetty että lajikkeiden pitoisuuksien tulisi jäädä alle 100 mg/kg myös Suomessa. On tärkeää, että saadaan monitorointiin riittävästi näytteitä, jotta suositus ei tulisi Suomen olosuhteisiin ja lajikkeille mahdottomaksi. Näytteet kerää Ruokavirasto kesällä 2022.

Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus

Peruna-alan yhteistyöryhmän sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin tutkimuspäivien päätteeksi 6.4.2022. Kokouksessa valittiin uusi hallitus, jossa uusia jäseniä ovat ruokaperunan tuotannon edustaja Petri Pakkanen ja tutkimuksen edustaja Lea Hiltunen. Lisäksi Maria Muuraiskangas valittiin Pakkasen varajäseneksi.

Laila Matikainen