Peruna-alan yhteistyöryhmä suosittaa kerääjäkasvitukea myös perunan pääsadon jälkeen kylvettävälle saneerauskasville ja seoskasveille. Asiasta on jätetty kannanotto Maa- ja metsätalousministeriölle, joka tarkastelee asiaa osana CAP-strategiasuunnitelman valmistelumateriaalia. CAP on Suomen Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa. Tällä rahoituskaudella CAP:n yleistavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva, tukea ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistää unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita sekä lujittaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.
Kerääjäkasvitukea myös pääsadon jälkeen kylvettävälle kerääjäkasville perustellaan seuraavasti
Ilmastonsuojelutoimet, kuten kestävä maatalous, hiiliviljely ja maan kasvukunnon ylläpitäminen ovat ajankohtaisia kehittämiskohteita myös perunanviljelyssä. Perunanviljely kuluttaa orgaanista ainesta sekä hiiltä pellosta, ja hiilitaseen kääntämiseen positiiviseksi tarvitaan avuksi viljelykiertoa ja talviajan kasvipeitteisyysratkaisuja. Perunan noston jälkeen kylvettävä, oikein valittu kerääjäkasvi on tähän hyvä ratkaisu. Tämänhetkisten tukimuotojen puitteissa syksyllä korjatun perunasadon jälkeen kylvettävän kerääjäkasvin käytölle ei kuitenkaan ole mahdollista saada tukea, jolloin suuri osa korjatusta peruna-alasta jää talven ajaksi tyhjäksi. Tukiehdoissa rajoitetaan myös seoskasvien käyttöä, mitä tulisi harkita uudelleen.
Keskeiset perustelut kerääjäkasvien laajemmalle käytölle perunan viljelykierrossa:
- Hiilitaseen kääntäminen positiiviseksi.
Viljelykierrolla ja kasvipeitteisyydellä on mahdollista saada pellon hiilitase plussan puolelle - Kasvipeitteisyys estää ravinteiden huuhtoutumista.
- Sekakasvustojen salliminen:
Kerääjäkasvien hyvät puolet tulisivat paremmin esille, jos sallittaisiin sekakasvustot. Tukiehtojen toivotaan muuttuvan siten, että retikoiden, sinapin ja samettikukan lisäksi seoksessa saisi olla muitakin kasvilajeja, kuten ruis tai syväjuurinen sikuri. - Myös perunan pääsadon jälkeen voidaan kylvää kerääjäkasvia.
Tällä hetkellä kerääjäkasvitukea ei saa perunapellolle, ellei kyseessä ole varhaisperuna, ja kylvö tapahdu 15.8. mennessä. Kuitenkin perunan pääsadon jälkeen kylvettävistä kasvilajeista esimerkiksi ruis voisi toimia hyvin perunan kerääjäkasvina: Ruis itää viileämmässäkin. Keväällä ruis lähtee aikaisin kasvuun ja syväjuurisena kasvina kuivattaa peltoa syvemmältä muokkauskerroksesta, joten maa kuivuu tasaisemmin eikä vain pinnasta. Näin pellon muokkaustöihinkin saattaa päästä aikaisemmin. Yksi kokeilun arvoinen seos on ruista noin 50 kg/ha, ja 2-3 kg/ha retikkaa.
