Aklonifeeni (Fenix, Maatilan Aklonifeeni)

Aklonifeeni on maa- ja lehtivaikutteinen valikoimaton rikkakasvien torjunta-aine. Ruiskutusvaiheessa taimelle ehtineiden perunoiden lehtiin Fenix aiheuttaa polttovioitusta ja lehdenreunojen käpristymistä. Vioituksia voi tulla tavallista herkemmin, jos ruiskutushetkellä on kuivaa, ja sen jälkeen tulee maan kasteleva sade.

Lievä Fenix-vioitus lehden kärjissä RAK Lievä aklonifeenivioitus. Alimpien lehtien reunoissa on keltareunaisuutta ja lieviä kuroumia. Myöhemmin kehittyneet lehdet ovat virheettömiä. Raili Ali-Kippari

Fenix-vioitus keltalaikkuisuutta JR Vanhimmissa lehdissä aklonifeenin aiheuttamaa keltalaikkuisuutta. Juhani Rahko

Fenix keltaisuutta ja polttovioitusta RAK Melko voimakas aklonifeenivioitus: lehdissä keltakirjavuutta, kupruisuutta ja lehtisuonten vierustoissa pistemäisiä kuolleita kohtia. Raili Ali-Kippari

Fenix polttovioitus RAK Kuolleita kohtia lehtisuonten vierustoissa. Raili Ali-Kippari

Fenix reikiä nekroosin seurauksena RAK Aklonifeeniviotuksesta johtuvaa kuolleiden kohtien reikiintymistä. Raili Ali-Kippari

Dikvatti (Reglone)

Dikvatti on valikoimaton lehtivaikutteinen aine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan sekä varsistonhävitykseen. Dikvatti vioittaa kaikkia maanpäällisiä kasvinosia, joihin se osuu. Siksi rikkakasviruiskutuksessa korkeintaan 10 % perunoista saa olla taimella. Dikvattia saaneet perunan lehdet ruskettuvat, mikä se hidastaa perunantaimen alkukehitystä.

Reglone vioitus perunan lehdessä JR Kemiallinen varsistonhävitys onnistuu parhaiten, kun se tehdään vasta perunan luontaisen tuleentumisen alettua. Juhani Rahko

Reglone vioitus perunan lehdessä JRKosketusvaikutteisena aineena dikvatti vioittaa kaikkia maanpäällisiä kasvinosia, joihin se osuu. Juhani Rahko

johtojännevioitus Posmo AR Johtojännevioitus. Jos dikvattia ruiskutetaan kuivuudesta kärsivään vihreään kasvustoon, se voi kulkeutua rönsyjen kautta mukuloihin ja ruskettaa johtojänteen. Johtojännevioitusta aiheuttavat myös eräät muut tekijät, kuten näivete sekä ankara kuivuus tai kylmyys. Anne Rahkonen

Dikvatin aiheuttama pieni kuoliokuoppa mukulan rönsypäässä. Siemenperunaerissä on joskus tavattu vielä voimakkaampaa napakuoppakuoliota, joka laajenee peukalonpainauman kokoiseksi ja malliseksi kuolleeksi alueeksi. Kuoliolaikusta varastotaudit voivat päästä mukulaan ja pilata sen. Anne Rahkonen

Metributsiini (Senkor 600 SC, Maatilan Metributsiini, Metro, Mistral)

Metributsiini on lehti- ja maavaikutteinen aine. Metributsinia käytetään pääasiassa ennen perunan taimettumista, mutta osa perunalajikkeista sietää pienen annoksen vielä taimivaiheessa. Perunan taimille käytettynä metributsiini aiheuttaa keltaisuutta lehdyköihin tai niiden reunoihin. Herkillä lajikkeilla ruskettuneet kuoliolaikut lehtisuonten välissä ovat mahdollisia. Herkissä lajikkeissa voi ilmetä myöhäisoireina kasvuston ala- tai keskikerroksen lehdissä lehtisuonten keltaisuutta vielä viikkojen kuluttua ruiskutuksesta.

Metributsiinin myöhäisoire Melody-lajikkeessa 21. elokuuta. Kuva perunasta, joka pellonpäisteessä on päällekkäisruiskutuksen seurauksena saanut 2 – 3-kertaisen annoksen. Käytetty seos Metro 300 g + Titus 30 g + Sito Plus 0,2 l/ha. Juhani Rahko

Senkorin aiheuttamaa kellastumista Solist lajikkeella 19 päivää ruiskutuksen jälkeen. Käytetty seos Senkor 600 SC 0,3 l + Titus 20 g/ha, ruiskutus 1.6. Juhani Rahko

Senkorin aiheuttamaa vioitusta lohkon päisteessä, johon tullut tupla- tai tripla-annos. Lajike Lady Felicia. Kuvat otettu elokuun puolivälin jälkeen. Juhani Rahko

Metributsiinivioitus vaihtelee lajikkeittain. Kellertävät laikut ovat Amado-lajikkeen lehdessä. Lady Brittan metributsiinia saaneessa lehdessä on lisäksi kuolleita kohtia. Käytetty taimettumisvaiheessa Senkor 600 SC 0,35 l + Sunoco 11 E/3 2,0 l/ha. Kuvattu kahdeksan päivää ruiskutuksesta. Anne Rahkonen

Prosulfokarbi (Boxer)

Prosulfokarbi on pääasiassa maavaikutteinen rikkakasvien torjunta-aine. Ohjeenmukainen käyttöajankohta on ennen perunan taimettumista tai viimeistään perunan 1-lehtivaiheessa. Perunan taimisto sietää prosulfokarbia kohtalaisesti, kunhan ruiskutus tehdään kuivaan kasvustoon. Mahdollinen vioitus ilmenee ruiskutuksen jälkeisinä päivinä kehittyvien uusien lehtien ja korvakkeiden reunoissa lievänä polttovioituksena ja reunojen kuroutumisena. Lehdet saattavat näyttää tavallista kiiltävämmiltä ja tummemman vihreiltä. Peruna toipuu vioituksesta yleensä hyvin.

Voimakas prosulfokarbivioitus pienessä perunantaimessa. Peruna on taimettunut juuri ennen ruiskutusta. Voimakkaalle vioitukselle on ominaista kärventyneen näköiset lehdenreunat, jolloin lehdykät jäävät epämuotoisiksi tai jopa kehittymättä.

Prosulfokarbivioitus ilmaantuu ruiskutuksen jälkeisinä päivinä kehittyviin lehtiin, joista tulee kuperia, ryppyisiä ja epämuotoisia. Täysikasvuiset lehdet sen sijaan sietävät prosulfokarbia hyvin. Niissä ainoa merkki ruiskutuksesta on tavanomaista kiiltävämmät ja tummemmanvihreät lehdykät.

Tanu-lajike, jolle prosulfokarbivalmistetta on ruiskutettu varrenkasvuvaiheessa. Nuorimmissa, vasta kehittymässä olevissa lehdissä näkyy ryppyisyyttä.

Sulfuronit

RIMSULFURONIT: Maatilan R-Sulfuroni, Titus WSB. SULFOSULFURONIT: Maatilan S-sulfuroni , Monitor

Sulfuronit ovat valikoivia lehtivaikutteisia valmisteita, joita voidaan käyttää ennen perunan taimettumista, mutta myös perunan ollessa taimella. Perunan taimivaiheessa käytettynä valmisteet vaalentavat ohimenevästi perunanlehdistöä. Muutos näkyy voimakkaimmin 3–6 päivää ruiskutuksen jälkeen, ja tänä aikana kasvaviin uusiin lehtiin jää usein pysyviä, vähäisiä lehdenreunan kellertymiä ja kuroutumia. Jos aineita käytetään perunan varrenkasvuvaiheessa, varrenkasvu voi ohimenevästi hidastua. Muutokset eivät vaikuta satoon.